Ilmastonmuutosjuttu - VERSIO AMVKL

Ilmastonmuuotos, ilmastonmuutosuskonto ja sen seuraukset

Kysymys ilmastomuutoksesta herättää paljon intohimoja. Toisaalta juuri nyt näyttää siltä, että koko ilmastonmuutos on peruttu. Tosiasia on kuitenkin se, että jos ilmastonmuutosta ei välttämättä olekaan, niin ainakin voidaan puhua ns. ilmastonmuutosuskonnosta. Heitetäänpäs aluksi ilmaan pari kysymystä tästä ilmiöstä. Aivan lopuksi voimme miettiä sitä kuinka kaikki vaikuttaa arkipäivän elämäämme laajemmissa ympyröissä, ja myös täällä kotoisassa Auranmaan kreivikunnassamme.

I Onko puhe ilmastonmuutoksesta uusi uskonto, ja miten se pitäisi määritellä vaikkapa uskontotieteellisesti?

II Miksi keskustelu ilmastonmuutoksesta on politisoitunut ja kuka hyötyy siitä?

Ensimmäiseen kysymykseen on vastattava selkeän myönteisesti. Kyseessä on uskontotieteellisesti määriteltävä kultti ja tällä kultilla on omat saarnamiehensä. Kulttihan on yleensä suhteellisen pieni ja yhtenäinen ihmisjoukko, joka on omistautnut tietyille uskomuksille ja toimille, joita ympäröivä yhteiskunta pitää poikkeavina. Kultit eivät yleensä siis ole vaarallisia suurille joukoille vaan ainoastaan kultin jäsenille. Ilmatonmuustosismi on kuitenkin laajalle levinnyt uskomus jota vain pieni joukko pitää kyseenalaisena. Testaamme nyt muutamaa väitettä.

a) “Kultti käyttää psykologisia pakkokeinoja jäsenien värväämiseen, opettamiseen ja säilyttämiseen.” Tämä pitää paikkansa sen suhteen, että vaatii aikamoista toisinajattelijan luonnetta olla eri mieltä. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu tavalla joka muistuttaa aivopesua, eikä vain muistuta vaan suorastaan on sitä. Media ja ilmastouskovaiset (yleensä heikosti fysikaalisista tieteistä perillä olevat) hoitavat psykologisen puolen heittämällä kehiin hypnoosielementtejä, jotka johtavat (hypnoosialttiin) henkilön suggestiotilaan (jota tämä ruokkii itsesuggestiolla) ja ihmisjoukon kyseessä ollen tuloksena on joukkosuggestio (uusia uskovaisia).

b) “Muodostaa elitistisen totalitaarisen yhteisön, kultin ylimystö ohjaa kulttia kovalla kurilla, ja kerää kultin jäsenten jäsenmaksut ja työn tuottaman taloudellisen hyödyn.” Ilmatonmuutosismin saarnaamiehet ovat oppineita fundamentalisteja ja sielunsa myyneitä toimittajia. Liikkeellä on selvästi oma ylimystönsä.

c) “Perustaja-johtaja on karismaattinen, dogmaattinen, messiaaninen ja kaiken arvostelun yläpuolella.” Liikkellä ei ole suoranaista yhtä johtajaa tai perustajaa. Mutta koko ideologia itsessään on kuitenkin kaiken arvostelun yläpuolella. Viime syksynä Ilmatieteen laitoksen tiedottaja kirjoitti, Hesarin mielipidesivulla, että ”ilmastosta saa väitellä vain meteorologit (ja ilmastouskovaiset).”

d) “Uskoo, että päämäärä pyhittää keinot uusia jäseniä värvätessä ja varallisuutta kerätessä. Vimme aikojen tapahtumat ovat osittaneet ainakin sen, että tarkoitus pyhittää keinot sikäli että todisteita voidaan vääntää ja vääristää aivan samalla tavalla kuin kristitty fundamentalisti vääristää Raamatun sanaa.

e) “Kerätty varallisuus ei hyödytä jäseniä eikä yhteisöä.” Ilmastonmuutoksen ympärillä pyörii valtava bisnes ja sen tuomat ratkaisut ovat usein kalliita. Bisneksen voitot otetaan ruohojuuritasolta ja ne hyödyttävät eliitin ystäviä joilla on pääomaa.

f) “Yhteisö edustaa puhtautta ja täydellisyyttä, ulkomaailma edustaa pahuutta.” Pitäisi muistaa että myös tiede on tietyllä tavalla uskonto. Todella eksakteja tieteitä on todella vähän. Suurin osa tieteellisistä tutkimuksista perustuu enemmän tai vähemmän tutkijan tai tutkijoiden henkilökohtaiseen mielipiteeseen, johon haetaan todisteet sopivista vanhoista tutkimuksista ja koko homma kuorrutetaan taitavalla retoriikalla.

g) “Maailmanlopun, messiaan, avaruusaluksen tai jonkin muun tulevaisuudessa tapahtuvan odottaminen.” Maailmanloppu- ennuste kuuluu tämänkin KULTIN ohjelmaan. Ilmatieteen laitoksen Petteri Taalas kirjoitti taannoin näin: ”Ilmaston lämpeneminen voi uhata ihmisen olemassaoloa (Helsingin Sanomien vieraskynä 26.03 2009.). Taalaksen kirjoitus oli poikkeuksellisen ”arvovaltaisen” henkilön tuote, ja se on vain yksi monien vastaavien joukossa.

Tämän varsin pikaisen koeporauksen jälkeen voimme yksissä tuumin todeta, että kaikki kohdat todistava kiistattomasti siitä että olemme tekemisissä uuden “uskonnon” kanssa. Vielä voidaan todeta, että on aivan turhaa väittää uskontojen ajan olevan ohitse.

Ja mitäpä meidän on sitten sanottava kysmyksestä kaksi eli miksi ilmaston muutoskeskustelu on politisoitunut ja kuka hyötyy siitä!? Tähän kysymykseen voimme vastata varsin lyhyesti. Jos muistamme sellaisen asian kuin globalisaatio-keskustelun, ja miten ja milloin se alkoi niin olemme tämän sylttytehtaan osoitteen jäljillä… Ilmatonmuutosismi palvelee raakaa ja aina vain uusia muotojaan etsivää kapitalismia. Toisaalta ns. vihreä teollisuus on ainoa keino luoda uusi maailmanlajuinen taloudellinen kasvukausi. Ja vaikka ilmastonmuutos olisikin peruttu, niin on varmasti ihan hyvä, että kaikki rakennetaan uudeellen kestävän kehityksen ihanteiden mukaisesti. Tässäkin asiassa on, kuten huomaamme, monta puolta.

Mutta miten tämä kaikki sitten näkyy arkipäivän elämässämme? Aivopesu on onnistunut perusteellisesti. Vaikka tulevat vuodet ja vuosikymmenet osoittaisivatkin sen, että ns. lätkämailaa (Käsite siitä kuinka ilmaston lämpeneminen näkyy aikajanalla lämpötilakäyrän nousuna) ei olekaan, niin vihreä teollisuus ei kuitenkaan ole mitenkään huono asia. Jos taloudellista kasvua halutaan ja sitä myötä myös työpaikkoja ja jonkinlaista vaurauttakin, niin nyt tarvitaan uudenlaisia yrityksiä ja tuotteita. Toisaalta innovatiivisyyteen tähtäävä tutkimus olisi pitänyt kylläkin aloittaa valtiovallan toimesta jo edellisen laman jälkeen jotta meillä nyt olisi ainakin “5 keskisuurta Nokiaa.”

Aivopesun seurauksena kaikki tullaan todellakin “rakentamaan uudelleen.” Jotta työllistävää vihreää teollisuutta syntyisi niin tarvitaan tietystikin uudistumista ja ennakkoluulotonta suhtautumista kaikkeen tekemiseen. Isot sovelluutkset ja tulevaisuuden suuret vihreän teollisuuden jättiläiset tarvitsevat pieniä ja keskisuuria alihankkijoita. Tässä tilanteessa pienikin seutukunta voi nousta tärkeään asemaan jos se oivaltaa etsikkoaikansa, miksei myös Auranmaa.

Torsti Äärelä