"Leo Tolstoi jäi historiaan suurenmoisena kirjailijana. Hän tuli luoneeksi yhden varsin kestävän tavan lähestyä ihmisten toimintaa eri organisaatioissa ja ihmisen toimintaa ja olemusta ihmisenä ylipäänsä. Hän tuskin tuli ajatelleeksi että hänen keksimänsä, tai sanotaanko julkituomansa ns. Anna Karenina-periaate osoittautuisi toimivaksi työkaluksi arvioida erinäisiä asioita vielä pitkään hänen kuolemansa jälkeen.
Yksinkertaisesti tuo hänen periaattensa voidaan ilmaista näin:
“Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia; jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan. Jotta onnellisuuteen päästäisiin on onnistuttava monissa suhteissa:
1) on oltava seksuaalisesta vetovoimaa,
2) on vallittava yksimielisyys raha-asioissa,
3) on vallittava sama linja lasten kurinpito-asioissa,
4) uskonnollisissa kysymyksissä on oltava yhtä mieltä,
5) suhtautumisessa sukulaisiin on oltava sama periaate
6) muissa tärkeissä asioissa on tultava toimeen."
Epäonnistuminen jo yhdessäkin näistä olennaisista asioista voi tuomita avioliiton silloinkin kun siinä on kaikki muut onnellisuuden edellyttämät tekijät."
Amerikkalainen “monitieteilijä ja suoranainen uudemman ajan Darwin Jared Diamond"vallankumoksellisessa kirjassaan “Tykit, taudit ja teräs” osoitti vakuuttavasti että Anna Karenina-periaate on käyttökelpoinen irroitettuna alkuperäisestä yhteydestään. Diamond sovelsi periaatetta tarkastellessaan suurten hyötynisäkkäiden kesyttämistä, ja siinä käytettyjä periaatteita. Diamond käsitteli asiaa kirjansa luvussa "Seeprat, onnettomat avioliitot ja Anna Karenina-periaate.” Tolstoin listaus oli muuttunut seuraaviksi muuttujiksi: "Ruokavalio, kasvunopeus, tarhaoloissa lisääntymisen vaikeudet, hankala luonne, taipumus paniikkiin ja sosiaalinen rakenne."
Kirjoittaja on soveltanut tätä teoriaa mm. kirjoituksissaan onnellisista ja onnettomista puolueista ja viimeksi ns. kouluvalmius-kysymyksessä.
Jared Diamondia käsittelevä englanninkielinen Wiki-artikkeli.
Tykit, taudit ja teräs. Englanninkieleinen Wiki-artikkeli.
